Morgam

Retkeilijöiden suosikkeja: Morgam

 

Morgamjärvi Morganmarasin rinteeltä kuvattuna. Maaston vaikeakulkuisuus käy kuvasta hyvin ilmi. Kuva: Erkki Mikkola 1926. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma. Julkaistu (CC BY 4.0)-lisenssillä.

 

Morgam-nimet

 

Inarinsaame: Morgâm/čuálmi ~ Muorgâm/čuálmi (salmi), Morgâm/jävri ~ Muorgâm/jävri (järvi), Morgâmjävr/kuovđâ ~ Muorgâmjävr/kuovđâ (ruohikkoinen painanne), Morgâmjävr/miehtâ ~ Muorgâmjävr/miehtâ (mätäs, pieni mäki; toisen tiedon mukaan Morgamjärven saari), Morgâmjävr/njeeri ~ Muorgâmjävr/njeeri (pieni koski), Morgâmjävr/uáivi ~ Muorgâmjävr/uáivi (tunturi), Morgâmjävr/vääri ~ Muorgâmjävr/vääri (tunturi), Morgâm/kuoškâ (koski), Morgâm/uáivi ~ Muorgâm/uáivi (tunturi).

Pohjoissaame: Morgan/jávri (järvi), Morgan/maras¹ (koivikkovaaraa), Morgam/maras² (koivikkovaara), aikaisemmin muodossa Márástat-/Morganoaivi, Morgan-Viibos (tunturi), aikaisemmin muodossa Viibos-/Morganoaivi.

Suomi: Morgam/järvi, Morgam/oja, Morgamojan/ Kultala, Morgam-Viipus (tunturi).

Morgam-nimet on lainattu pohjoissaameen inarinsaamen Morgâm-muodosta. Suomenkieliset variantit on todennäköisesti lainattu pohjoissaamesta, mutta lopun m-kirjain tuntuisi viittaavan inarinsaameen. Kyse voi kuitenkin olla myös äänteellisestä assimilaatiosta eli että n-kirjain on helpompi ääntää m-kirjaimena konsonanttien edellä. Pohjoissaamenkieliset nimet ovat täälläkin vallanneet alaa ja Inarinsaamenkieliset nimet ovat jääneet vähemmälle käytölle.

   Vaikuttaa siltä, että nimipesueen kantanimi on Morgâm/jävri. Tästä nimielementti jakautuu kahteen suuntaan Viipustuntureille ja Maarestatuntureille, joissa molemmissa on nimielementin sisältäviä nimiä.

   Morgâm tai muorgâm-sanalla ei ole nykyisessä inarinsaamessa merkitystä eikä vastaavia sanoja näyttäisi olevan muissakaan saamenkielissä. Nimielementin merkitys on mitä ilmeisimmin ollut epäselvä jo siinä vaiheessa, kun sitä on lainattu pohjoissaameen, sillä sitä ei ole edes yritetty sovittaa pohjoissaamen äänneasuun, vaan lainattu sellaisenaan. Jos etymologista nativisaatiota olisi yritetty eli nimi muokattu säännönmukaisia kieltenvälisiä äännevastaavuuksia hyödyntäen kielestä toiseen, luulisi ainakin ensitavun o:n tuleen korvatuksi a:lla. Vertaa inarinsaamen porgâđ ja pohjoissaamen bargat 'työskennellä, tehdä jne.'.

   Samuli Aikion (2007: 273) mukaan on mahdollista, että kyse on sanasta, joka periytyy kielestä, jota alueella puhuttiin ennen saamen kieliä. Lisäksi nimielementti on mahdollisesti supistunut epäsäännöllisesti. Tätä tukee se, ettei nimielementtiä löydy nimitietokantojen mukaan Suomesta, Norjasta eikä Ruotsista eikä T. I. Itkosen sanakirjan mukaan Kuolasta.

   Joskus esitetty teoria, että Morgâm-nimielementti olisi lyhentynyt yhdyssanasta muorâ/kammuu 'puu/kengän' vaikuttaa vahvasti kansanetymologialta eli jälkikäteen kehitetyltä selitykseltä. Vaikka tällainen lyhentyminen olisi periaatteessa mahdollinen, nimen merkitys ei vaikuta mahdolliselta. On erittäin vaikeaa yhdistää merkitys nimettyyn paikkaan, inarinsaamelaiseen kulttuuriin ja saamelaisiin nimenantomalleihin ylipäänsä.

Käytetyt lähteet:

Aikio, Samuli 2007: Morgam-Viipus. Teoksessa: Sirkka Paikkala (toim), Suomalainen paikannimikirja s. 272–273. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki.

Aikio, Samuli 2017: Davvisámi báikenamat. ČálliidLágádus, Kárášjohka.

Itkonen, T. I. 1958: Koltan- ja kuolanlapin sanakirja II. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XV. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki.

Kansalaisen karttapaikka -tietokanta. <asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/>

Kartsök och Ortnamn -tietokanta. <kso.etjanster.lantmateriet.se/

Mattus, Ilmari 2014: Anarâš päikkinoomah. Anarâškielâ servi, Aanaar.

Norges kart -tietokanta. <www.norgeskart.no>

Sammallahti, Pekka 2007: Inarinsaamen käänteissanakirja. Publications of the Giellagas Institute vol. 6. Giellagas-instituutti, Oulu.